Jos pysäytät kadulla kulkijan ja kysyt; Kuka on Robin Hood? Vain harvoin saat epätietoista vastausta. Lähes kaikki tuntevat tämän legendan ja henkilöt sen sisällä. Minulle tämä tarina on muutakin kuin vain tekstiä paperilla ja Eroll Flynnin (1938) huikean roolisuorituksen ansiosta kasvonsa saanut ja Walt Disneyn (1970) koko perheen elokuvaksi luotu roolihahmo.
Minulle Robin Hood ja jousiammunta on elämäntapa ja intohimo. Sen takia ei tarvinnut silmänräpäystäkään miettiä kun selvisi, että vuoden 2016 EM-kisat ja Rion Olympiakarsintakisa järjestetään Nottinghamissa (GBR) Robin Hoodin maisemissa. Tavoitteesta tuli selkeä, olla mukana noissa kisoissa tavoittelemassa suomelle mitalia ja sitä kaikkien urheilijoiden havittelemaa olympiapaikkaa!
EM-kilpailuiden viimeinen karsinta ammutttiin Porissa 23.4.2016. Karsinnan kokonaispisteisiin lasketiin mukaan edellisen kesän 3. parhaan tuloksen keskiarvo. Karsintoihin osallistuivat Suomen huippu-ampujat ja kovatasoisen karsinnan jälkeen joukkueet olivat selvillä. Sijoitukseni karsinnassa oli 3.sija naisten tähtäinjousessa, joten lentolipussa kohti Nottinghamia oli nimeni
Matkaan lähdimme lauantai-aamuna 21.5 jolloin maajoukkue kokoontui Helsinki-vantaalle matkustamista varten. Jousilaukkujen kadotessa hihnalle alkoi pieni jännitys ja pelko hiipimään niskavilloihin. Tulevatko laukut ajoissa perille ja näkisinkö joustani enää koskaan ehjänä? No Bow, No game-mentaliteetti oli yleisesti ilmassa. Onneksi jatkoyhteydet Helsinki-Amsterdam-Birmingham olivat ajallaan ja helpotuksen huokaisu syntyi, kun laukut yksi toisensa jälkeen ilmestyivät liukuhihnalta omistajiensa haltuun. Tavarat linja-auton kyytiin ja tunnin ajomatkan jälkeen kirjautuminen hotelliin ja kisapassin hankintaan. Tästä se sitten lähtee..
Seuraavat pari päivää menivätkin pääasiassa kisaohjelman mukaisesti epävirallisissa ja virallisissa harjoituksissa treenatessa ja kisakenttään tutustuessa. Kisapaikkana toimi Nottinghamin yliopiston vieressä oleva, Highfields sports ground-puisto, joka oli pyhitetty kisojen ajaksi vain jousiammuntaa varten. Puitteet hyvälle turnaukselle olivat olemassa ja mieli korkealla hyvin menneiden treenien jälkeen. Selvää oli, että oikukkaan tuulen takia saisi olla erityisen tarkkana osumakuvioiden suhteen.
Tiistaina 24.5 alkoivatkin sitten tositoimet. Alkukisana ammuttiin EM-kisojen 2×36 nuolen kisa, jonka tuloksen mukaan ampujat laitettiin kaavioon sekä EM-kisoja ajatellen että Olympiakarsintaa varten. Arpaonni ei tälläkertaa suosinut ammuntapaikan valinnassa, vaan suomen naistähtäinampujat saivat paikat keskeltä ammuntakenttää, joka on tuulialttiimpi kuin reunoilla olevat pakat. Onneksi ammuntavuoro oli ajoitettu alkavaksi aamupäivällä, jolloin keli oli suosiollisempi. Taulukavereikseni sain kokeneet arvokisakävijät Hollannin De Hoop Delian ja Sveitsin De Giuli Valentinen. Mielessäni päätin, että jos näiden mukana pysyn niin sijoitukseni on hyvässä asemassa pudotuksia ajatellen. Oma suorittamiseni oli tasaisen varmaa perustekemistä ja muutamien virheellisten tuuliennakoiden arvioinnin takia tulos vaatimaton 276+281 ja sillä alkukilpailun 65 sija. Harjoituskentällä niput olivat pienempiä, joten odotuksissa oli parempi tulos. Jokaisen yksilöurheilijan persoonaan kuuluu pieni itsekriittisyys, joka aina välillä nostaa päätään. Kisa on kuitenkin kisa ja jokainen piste tuli itse ammuttua ja ansaittua. Tällä pistemäärällä täytyy nyt lähteä viemään kisaa eteenpäin.
Seuraavana päivänä vuorossa oli EM-kisojen pudotusammunnat. Edellispäivän aurinkoinen keli oli muuttunut lähes perusbrittiläiseen vesitihkuun ja ajanjaksolle tyypilliseen kylmään ilmaan. Paikallaolleita katsottaessa ei aivan heti olisi uskonut että kyseessä on kesäkilpailut kun toppakintaat, pipot ja untuvatakit olivat suurta muotia. Vastaani sain ensimmäisellä kierroksella alkukilpailun 48. sijoitetun Kreikan Ariadni Chortin. Tasaisen ottelun jälkeen jouduin tunnustamaan kreikkalaisen paremmaksi luvuin 6-2. Näin ollen lopullinen sijoitukseni tämän vuoden EM-kisoissa oli 57. Tavoitteeni päästä 50 paremmalle puolelle ei aivan toteutunut, mutta lohtua antoi tieto siitä että pystyin vastaamaan hyvin euroopan parhaimpien ammuntoihin. Tästä päättäväisenä kohti treenikenttää ja henkistä valmistautumista kohti iltapäivällä ammuttavaa joukkuekisaa!
Alkukilpailussa ammuttujen tulosten mukaan naisten tähtäinjoukkue, Anne Backman, Taru Kuoppa ja allekirjoittanut kohtasivat sijalta 16 ykkössijoitetun venäjän Dashidorzhieva Tuiana, Perova Ksenia ja Stepanova Innan. Joukkuehenkemme oli hyvä ja rento. Päätimme, että periksi ei anneta ja tastelemme loppuun asti treeneissä harjoitetulla tyylillä ja rytmillä. Vaikka joukkueemme jäsenistä kukin vuorollaan korjasi toistensa huonompia suorituksia, jouduimme taipumaan Venäjän leidien erittäin kovatasoisen ammunnan edessä suoraan luvuin 6-0. Joukkuesijoituksemme ansaittu 9. sija.
Torstaina 26.5 pääsimmekin tositoimiin lähes kaikkien EM-kisoissa olleiden hartaasti odottaman pääkisan eli Olympiakarsinnan viivalle. Panoksena karsinnan voitosta oli 3 paikkaa Rio De Janeiron olympiakisoihin! Karsintoihin osallistuivat vain tähtäinjousiampujat, koska taljajousi ei ole olympialaji.
Ampujat laitettiin järjestykseen tiistaina ammutun 72 nuolen kisan mukaan. Tästä otettiin pois jo aiemmin olympiapaikan ampuneet maat, jolloin sijoitukseni oli 46. Vastaani sain sijalta 19 kolminkertaisen olympiakävijän isäntämaan Naomi Folkardin, jonka kanssa treenasin Roveretossa italiassa 2010.
Harjoituskentällä oma tekemiseni oli yllättävän rentoa ja nuolet niputtivat mukavasti. Ajatus siitä, että vuosia kestänyt harjoittelu kulminoituisi tuleviin nuoliin alkoi hiipiä jonnekin korvien väliin.
Siitä huolimatta sain pidettyä mieleni kurissa ja itseluottamukseni korkealla. Tätä varten on harjoiteltu ja paikka ansaittu euroopan parhaimpien joukoon näissä kisoissa. Helpolla ei pisteitä anneta eikä oteta!
Aloitin sarjani vahvasti 10,9,8 kilpakumppanini vastaten 10,9,9. Seuraavalla sarjalla ammuin 9,9,8 todeten kahdeksan olevan riittämätön vastustajan 10,9,9 sarjaa vastaan. Viimeisellä kolmen nuolen setillä kokenut arvokisakävijä jatkoi vahvaa suorittamistaan ja vei viimeisenkin erän puhtaasti. Tuloskorttiin kirjattiin 6-0 Brittiläisen eduksi. Näin ollen tieni olympiakarsinnassa katkesi tähän ja minun oli tyytyminen 33. sijaan.
Tie olympialaisiin on kivinen ja kuoppainen, mutta aina sinne joku pääsee. Parhaimmat voittivat ja kaikki kunnia heille. Omalta osalta Rio jäi nyt saavuttamatta, mutta aivan tyhjin käsin joukkue ei kotimatkalle joutunut. Kisojen suuresta yllätyksestä vastasi seuratoveri ja avopuolisoni Samuli Piippo hankkien suomelle henkilökohtaisen olympiapaikan huikean ammunnan päätteeksi.
Joukkueen hyvä yhteishenki, onnistuneet kisajärjestelyt ja Samulin maapaikan saavuttaminen kruunasivat hienon tapahtuman. Vain murto-osa jousiampujista ja urheilijoista päätyy olympialaisiin asti, ja siksi koin saaneeni suuren kunnian olla mukana, kun Nottinghamissa tehtiin suomalaista jousiammuntahistoriaa . Jokainen kisa jää muistoihin omana kokemuksena ja kun yksi niistä päättyy, toinen alkaa…
Peppi Perälä
jousiampuja