Jotkut asiat tahtovat jäädä olosuhteiden pakosta hieman muiden juttujen jalkoihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ne unohtuisivat – no, joskus se tarkoittaa sitäkin, mutta ei tällä kertaa.
Henkilökemiaa on juttusarja, jossa tutustutaan yhtiön ihmisiin heidän harrastustensa kautta. Homma toimii niin, että vedän pyöräilypökät, salihousut, pilkkihaalarit tai – kuten tällä kertaa – vaelluskengät jalkaani ja lähden ennakkoluulottomasti mukaan tärkkityypin harrastukseen. Lopuksi haastateltu saa haastaa seuraavan.
Vesa haastoi Kalle Kainun jo vuonna 2023. Samalla kun tutustumme Kallen intohimoon, metsänhoitoon, käymme myös tarkistamassa taimet, joilla kompensoitiin vuoden 2023 the Bridge -lehden hiilijalanjälki. Kaksi härkää yhdellä iskulla – vai miten se nyt menikään.
Renesanssimies
Kalle Kainu on todellinen renessanssimies* – hän toimii Finnamylin, Chemigaten perunatärkkelystä tuottavan tytäryhtiön, toimitusjohtajana. Taustaa hänellä on sekä myynnistä että tuotannosta, ja koulutukseltaan hän on tuotantotalouden diplomi-insinööri. Hän on loistava tiiminvetäjä, empaattinen ja useimmiten rauhallinen Waltarista pitävä älykkö.
Mutta Kalle osaa myös suuttua – tiedän tämän, sillä olen joskus ollut hänen suuttumuksensa kohteena. Voin sanoa, että on vaikea riidellä itseään fiksumman kanssa, varsinkin kun tietää olevansa väärässä.
Ennen kuin aloin kysellä hänen metsänhoitokiinnostuksensa taustoista, arvasin jo, ettei pelkkä takkatulen lämpö selitä asiaa.
* Henkilö, joka on osaava ja menestynyt monilla aloilla.
Matka Kulamaahan
Tapaamme Raumalla ja suuntaamme kohti lähellä sijaitsevaa Kulamaata. Matkalla takakonttiin nostetaan raivaussaha ja muita varusteita. Kallen mukaan kiinnostus metsään alkoi nuoruuden partiovuosista – mutta oliko se todellakin näin?
Kalle puhuu lämmöllä äitinsä suvun tilasta ja sen historiasta. Ehkä kiinnostuksen juuret ulottuvatkin vielä syvemmälle menneisyyteen. Oli miten oli, kaikki johti lopulta siihen, että hän osti äidiltään kyseiset maat ja metsät.
Kysyn, onko omistaminen hänelle tärkeää. Kalle harkitsee hetken, kuten hänelle on tyypillistä. Oman metsän suurin etu on päätösvalta: ”Saan itse päättää, kuinka suuren osan säilytän luonnontilassa ja kuinka suuren osan hyödynnän talousmetsänä.”
Metsänhoito on paitsi hyvää hyötyliikuntaa, myös tapa säästää. Metsäsijoittaminen on noussut uuteen kukoistukseen puun hinnan noustessa, ja mitä enemmän tekee itse, sitä parempi tulos syntyy. Lisäksi metsätulot ja jopa sukupolvenvaihdokset ovat verotuksellisesti kohtuullisen edullisia.
Kallelle on tärkeää, että osa metsästä jätetään luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Arvasinhan – Kalle ei lähde mihinkään selvittämättä ensin asian todellista luonnetta.
Firman juttuja ja drooneja
Koska olemme molemmat firman miehiä, keskustelu siirtyy metsän lannoitukseen. Talon sisällä tästä on puhuttu paljon. ”Jos puhutaan arvometsästä, kannattaa ehdottomasti lannoittaa oikeassa kasvuvaiheessa.”
Pohdimme hetken myös uuden teknologian, kuten droonien, mahdollisuuksia.
Volvo lipuu kaislikon lailla lähes umpeen kasvaneella metsätienpätkällä. Anturit ja automatiikka piippaavat vähän väliä, mutta Volvo on enemmän traktori kuin henkilöauto, ja pääsemme tien päähän ongelmitta.
Taimien pelastusoperaatio
Hetkeä myöhemmin raivaussaha pärähtää käyntiin. Olemme alueella, johon vuonna 2023 istutettiin the Bridgen hiilijalanjälkeä kompensoivat taimet. Tarkoitus on raivata ruohoa ja kitukasvuisia koivuja ja leppiä, jotta kuusentaimet saisivat enemmän elintilaa.
Raivaaminen on raskasta hommaa – älykello ilmoittaa usein päivän päätteeksi liikuntatavoitteen ylittyneen jopa nelinkertaisesti. Pikkuhiljaa alle metrin mittaiset taimet alkavat erottua ruohon seasta. Osa niistä on jo päätynyt peurojen ja kauriiden suihin, mutta hehtaarin alueelle istutetuista 1 800 taimesta riittää kyllä kaikille.
Hyöty työelämässä
Kysyn Kallelta, onko tästä harrastuksesta hyötyä työelämässä. ”Tottahan toki,” hän naurahtaa.
Entisessä elämässään, kun Kalle myi tuotteitamme metsäyhtiöille, oli arvokasta ymmärtää teollisuuden tärkeimmän raaka-aineen taloudelliset lainalaisuudet. Nykyään, kun hän työskentelee enemmän viljelijöiden kanssa, harrastus auttaa ymmärtämään paremmin alkutuotannon haasteita.
Luonnonrauhaa ja seuraava haaste
Käymme vielä vilkaisemassa luonnontilaan jätettyä metsää. Se on villi, läpipääsemätön ja hieman pelottavakin. Silti vaikuttaa siltä, että juuri tämä paikka sopii Finnamylin metsämiehelle.
Hiljennymme hetkeksi. Sitten Kalle virnistää: ”Eikös se Tomi Lapualla harrasta jotain triathlonia?”
Eiiii! Eikö tämä juttusarja lopu ikinä?
