”Vesi on brändättävä uudelleen”

Teollisuuden Veden Maija Vidqvist toivoo veden arvostuksen nousevan

maija_vidqvist
Me suomalaiset juomme maailman puhtainta vettä. Toisin kuin lähes kaikkialla muualla, meille se on itsestäänselvyys, jota emme osaa tarpeeksi arvostaa. Vesi pitäisikin ehkä brändätä uudelleen, jotta saisimme sen arvon nostettua sinne, mihin se kuuluu, kertoo Teollisuuden Veden toimitusjohtaja Maija Vidqvist. Kuva: Jouni Vidqvist

– Me suomalaiset juomme maailman puhtainta vettä. Toisin kuin lähes kaikkialla muualla, meille se on itsestäänselvyys, jota emme osaa tarpeeksi arvostaa. Vesi pitäisikin ehkä brändätä uudelleen, jotta saisimme sen arvon nostettua sinne, mihin se kuuluu, kertoo Teollisuuden Veden toimitusjohtaja Maija Vidqvist.

Teollisuuden Vesi on Vidqvistin vuonna 2003 perustama puhtaan veden käsittelyjärjestelmien asiantuntijayritys. Sen asiakkaita ovat energiateollisuus, kaivokset, sellu- ja paperiteollisuus sekä prosessiteollisuus, laitetoimittajat ja tutkimuslaitokset.

Aiemmin muun muassa Fortumilla ja Hyxolla työskennellyt Vidqvist valmistui vuonna 1992 teknillisestä korkeakoulusta kemian tekniikan diplomi-insinööriksi. Oman asiantuntijayrityksen perustaminen kyti mielessä pitkään.

– Vaikka suomalainen vesi on puhdasta, se ei sellaisenaan kelpaa teollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi korroosiota ja saostumia aiheuttavat epäpuhtaudet on poistettava. Tarvitaan siis osaamista ja laitteita, joilla raakavesi puhdistetaan. Teollisuuden Vesi on aikanaan perustettu tähän tarpeeseen, Maija Vidqvist esittelee.

Makean veden puute

Maapallon vesivaroista vain kolmisen prosenttia on ihmisen hyvinvoinnille välttämätöntä makeaa vettä. Siitä suurin osa on varastoitunut jäätiköihin sekä maa- ja kallioperään. Vain yksi prosentti makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä, joissa ja tekoaltaissa.

Maapallon vesivarat ovat myös jakautuneet epätasaisesti, ja vähiten makeaa vettä on Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Suomessa muiden Pohjoismaiden ohella sitä vastoin uusiutuvia vesivaroja on eniten henkeä kohden Euroopan unionissa.

– Meillä Suomessa vettä riittää, mutta maailmalla jopa 2 miljardia ihmistä kärsii kunnollisen juomaveden puutteesta, Vidqvist muistuttaa.

Vidqvist perää myös lisää asiantuntijuutta vedenkäsittelykeskusteluun.

– Meillä pitäisi olla selkeä kriittinen asiantuntijamassa, jotta keskustelua saataisiin eteenpäin. Nyt joukko on valitettavan marginaalinen.

Vidqvist kehottaa ihmisiä myös suurempaan avarakatseisuuteen veden suhteen.

– Vesi on Suomelle arvokas luonnonvara. Aina vaarana on, että joku globaali yritys ostaa vesilaitoksemme, lähteemme tai pohjavesialueemme. Nyt pitää olla selvä Suomen strategia, että hallinnoimme vettä itse ja pääsemme hyödyntämään sitä sellaisenaan.

Lisää arvostusta ja luonnonmukaisuutta

Miksi sitten emme osaa arvostaa vettämme tarpeeksi?

– Se taitaa olla vähän niin, että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Toivoisin, että jokainen tällä alalla toimiva ja edes alaa sivuava ottaisi asiakseen veden arvostuksen nostamisen. Pidämme vettä liikaa itsestäänselvyytenä. Kun Suomessa lähtee ajelemaan, niin joka puolella näkyy jokia ja järviä, eli vesi on kaikkialla ympärillämme. Sitten ulkomailla lentoasemalla ihmetellään, että mitäs ihmettä tämä kuivashampoo on?

Myös luonnonmukaisten vaihtoehtojen löytäminen vedenkäsittelyssä nousee Vidqvistin mukaan yhä tärkeämpään rooliin. Tulevaisuudessa on siis etsittävä entistä vihreämpiä vaihtoehtoja.

– Synteettiset orgaaniset vedenkäsittelykemikaalit eivät hajoa luonnossa ja aiheuttavat veteen esimerkiksi akryylijäämiä, joiden puhdistaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Uusien luonnon raaka-aineisiin perustuviin ja biologisesti hajoavien materiaalien käytölle on vedenkäsittelyssä kysyntää, sillä tavoitteena on, että haitallisten aineiden jäämiä saadaan vesistöissä jatkuvasti pienennettyä.