Finnamyl investoi perunan solunesteen väkevöintiin ja jatkojalostukseen
Perunan soluneste on arvokas tärkkelysteollisuuden sivutuote, joka soveltuu lannoitteeksi kaikille kasveille. Eniten hyötyä saadaan pitkän kasvuajan vaativilla nurmilla ja sokerijuurikkaalla, jotka tarvitsevat paljon kaliumia. Soluneste sopii hyvin myös viljoille ja rypsille, joiden fosforivaatimus on pienempi. Sekä soluneste, että perunatärkkelystehtaiden puhdistamoliete (bioliete) luetaan orgaanisiin lannoitteisiin, joiden käyttöön ympäristötuki ja uusittu nitraattiasetus ovat tuoneet joitakin rajoituksia. Soluneste sisältää suuren osan perunan maasta ottamista pää- ja hivenravinteista. Typen, fosforin ja kaliumin lisäksi siinä on jonkun verran mm. kalsiumia, magnesiumia, rikkiä, klooria ja natriumia. Bioliete puolestaan on perunatärkkelystehtaan jäteveden puhdistamisessa syntyvää mikrobilietettä.
– Uudella nitraattiasetuksella halutaan rajoittaa voimakkaasti syksyllä tapahtuvaa typpipitoisen solunesteen lannoituskäyttöä. Solunestettä on käytetty lannoitteeksi lähialueen pelloille lähinnä syksyisin. Viljelijät ovat näin saaneet tyydytettyä kasvien kaliumin, fosforin ja noin puolet typen tarpeista solunesteen avulla, kertoo Finnamylin toimitusjohtaja Ossi Paakki.
Levitysmäärä tipahtaa puoleen
Paakin mukaan tuore direktiivi rajaa levitysmäärää kahdella tavalla.
– Aiemmin syksyllä sai pelloille ajaa karjatalous- tai tehdasperäisiä orgaanisia lannoitteita marraskuun puoliväliin. Uuden asetuksen mukaan levittäminen pitää lopettaa jo lokakuun lopussa, vaikka tehtaiden käyntikautta riittäisi pidempäänkin. Tämä on ensimmäinen kiristys tässä asetuksessa. Isompi merkitys on kuitenkin sillä, että jatkossa liukoista typpeä saa levittää vain 35 kiloa hehtaaria kohden. Tämä tarkoittaa, että solunesteen levitysmäärä tipahtaa 40 kuutiosta per hehtaari puoleen.
Paakin mukaan viranomainen haluaa direktiivin muutoksella suunnata kaiken orgaanisen lannoitteen levityksen syksystä keväälle. Tämä aiheuttaa viljelijöille ja perunatärkkelysteollisuudelle tiettyjä haasteita muun muassa ympäristötukisäädöksien kanssa sekä jopa kaksinkertaistaa solunesteen kustannukset. Yhtälö vaikuttaahyvin haastavalta.
Yli 10 miljoonan investointi
Finnamyl on jo vuosia kehittänyt solunesteen jatkojalostusta ja nitraattiasetuksen tiukennuttua se päätti investoida uuteen yli 10 miljoonaa euroa maksavaan tekniikkaan. Solunesteestä saadaan uudella tekniikalla eroteltua valkuaisaine eli proteiini esimerkiksi kalateollisuudelle rehuksi.
– Meillä on yhteistyössä Kööpenhaminan yliopiston kanssa kehitetty menetelmä, jossa lämpökoaguloimalla eli saostamalla otetaan solunesteestä perunan valkuaisainetta ulos ja kuivataan lopputuotteeksi. Loppuosa väkevöidään haihduttamalla väkevöidyksi luomukelpoiseksi lannoitteeksi, joka levitetään pelloille seuraavana keväänä. Väkevöity soluneste soveltuu hyvin mm perunan lannoitukseen ja tällä lannoitteella uskotaankin olevan kysyntää tärkkelysperunan sopimusviljelyssä. Kyseessä on 13 miljoonan euron liikevaihdolla operoivalle yritykselle todella merkittävä investointi, Paakki esittelee.
Uusi menetelmä on Paakin mukaan myös sijoitus tulevaisuuteen. Taloudellinen ponnistus on iso, eikä riskeiltäkään vältytä. Uusi asetus on kuitenkin pakottanut miettimään asioita uudelleen ja Finnamylissa uskotaan tämän kantavan hedelmää tulevaisuudessa. Samalla yritys pysyy mukana tiukentuvissa ympäristövaatimuksissa.
– Investointi on iso, mutta haasteessa on aina myös mahdollisuus. Tällä tavalla haluamme varmistaa, että tulevaisuudessa mahdolliset kiristykset ympäristösäädöksiin eivät luo turhaa epävarmuutta ja ongelmia. Valittu menetelmä ratkaisee sekä ympäristölupakysymykset, että nitraattiasetuksen vaatimukset. Investointi vahvistaa siis ennen kaikkea yrityksen toimintapohjaa pidemmällä tähtäimellä, sekä luo uutta liiketoimintaa ja toivon mukaan maksaa hintansa jonain päivänä takaisin, Paakki toteaa.