Lihaksikas mies ratsastaa karhulla vaalea tukka hulmuten. Kädessään hän pitelee valtavaa nuijaa, jolla hän on valmis kouluttamaan kaidalta tieltä suistuneita lurjuksia. Ihan niin kuin pelkkä karhu ei siihen riittäisi… Nyt ei olla fantasiakirjan sivuilla eikä larppaajien vuosikokouksessa, vaan Suomen Lapualla. Kyseessä on kunnan virallinen vaakuna, ja vaikka en sen taiteellisuutta tai esteettisiä arvoja osaakaan arvioida, niin on se ainakin badass. Pisteet siitä, sillä tällä perusteella ainakaan itseluottamuksen puutteesta ei lapualaisia voi syyttää.
Verkostoituminen on tämän päivän sana. Etenkin erilaisten, erilaisia kykyjä hallitsevien ihmisten tuntemista painotetaan. Kaikkea kun ei voi osata itse, eikä koskaan voi etukäteen tietää, mitä tietotaitoja tarvitaan projektiin, joka alkaa vaikkapa vuonna 2025. Suosittelenkin lämpimästi verkostoitumaan lapualaisten kanssa. Eihän sitä koskaan voi tietää, missä projektissa olisi käyttöä karhulla ratsastaville nuijamiehille. Toisaalta, missä projektissa ei olisi!? Tämän vuoksi tarjoan teille nyt ainutlaatuiset ohjeet verkostoitumista varten. Se tapahtuu kahdessa vaiheessa.
- Laita Lapua GoogleMapsiin, ja löydä Lapua Suomen kartalta Seinäjoen liepeiltä. Tämä vaihe on tärkeä siksi, että on kohteliasta edes suurin piirtein tietää, mistä haluttu kontakti on kotoisin.
- Mene LinkedInniin ja ryhdy seuraamaan Chemigate -yritystä.
Se lausutaan khemigeit ja kirjoitetaan Chemigate. Ei siis Chemigayt, kuten rakkaat opiskelukaverini Aalto-yliopiston Puunjalostajakillassa ehdottivat.
Chemigate ei voi taata teille suoraan kontakteja näihin myyttisiin, lapualaisiin karhuratsastajiin. Sen sijaan he voivat taata teille huippuluokan tärkkelyspohjaisia biopolymeerejä etenkin metsäteollisuuden käyttötarpeisiin.
Tärkkelyspohjaiset biopolymeerit metsäteollisuuden käyttötarpeisiin tarkoittaa suomeksi sitä, että paperin sekaan menee mm. jalostettua perunaa, ohraa ja vehnää. Siis perunaa, ohraa ja vehnää. Olen tutustunut Aalto-yliopistossa biotuotetekniikan opinnoissani paperinteon perusteisiin ja olen tietoinen tärkkelyksen merkityksestä prosessissa. Kuitenkin vasta vierailu Lapualla Chemigaten tuotantolaitoksilla selvensi minulle, että tämä paperinteossa käytettävä tärkkelys on peräisin ihan siitä samasta raaka-aineesta kuin lautasmallin neljänneksen täyttävä tärkkelys. Tämä on ainakin minulle hämmentävä ajatus. Että Suomessa on oikeasti olemassa maanviljelijöitä, jotka viljelevät perunaa ja ohraa osin paperikoneiden käyttöön. Mindblow.
Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä, että opiskelijoille on äärimmäisen tärkeää päästä näkemään luentosaleissa käsiteltyjä asioita myös käytännössä. Itse opiskelen tällä hetkellä Aalto-yliopistossa, Espoon Otaniemessä Biotuotetekniikkaa. Ennen sitä kutsuttiin puunjalostukseksi. Nykyisin sitä kutsutaan todella seksikkäällä nimellä ”kemian-, bio-, ja materiaalitekniikan hakukohde”. Yliopistoon päässeitä tämän alan opiskelijoita kutsutaan Prosessiteekkareiksi.
Aalto-yliopistossa ainoa pysyvä asia on muutos ja kaikkien näiden muutosten jälkeen en ole itsekään enää ollenkaan varma, millä nimellä minun tulisi itseäni opiskelijana kutsua. Ehkä on helpompaa olla ihan vaan teekkari. Muutaman vuoden päästä diplomi-insinööri.
Ennen sitä olen Chemigaten bloggari seuraavan vuoden ajan ja tulen kirjoittamaan blogikirjoituksia noin yhden kuukaudessa. Otan äärimmäisen mielelläni vastaan palautetta blogistani. Viisi vuotta kesätoimittajana opetti minulle, ettei mikään ole tylsempää kuin se, ettei saa kirjoituksistaan mitään palautetta. Otan myös vastaan ideoita mahdollisiksi blogin aiheiksi. Palautetta ja ideoita voi lähettää osoitteeseen: marketing@chemigate.fi En kirjoita tätä blogia itselleni enkä Chemigatelle, vaan teille, hyvät lukijat. Tehdään yhdessä tulevasta vuodesta huikea!
Chemigaten bloggaava superteekkari
Paavo Vallas