Chemigate – Superteekkari

Matkalla Mayojen Meksikossa –
ei ihan tyypillinen yliopistokurssi

Yliopisto-opiskelu saatetaan usein mieltää tasaiseksi puurtamiseksi ja puuduttaville luennoille raahautumiseksi. Kaikkea muuta tarjottiin meille muutamalle onnekkaalle opiskelijalle, jotka saimme osallistua Aalto-ylipiston Sustainable Global Technologies (SGT) Studio -kurssille. Pääsimme useaksi viikoksi Meksikoon, syrjäiseen El 20 -mayakylään, jossa tavoitteinamme oli auttaa kyläläisiä mm. heidän vesi- ja terveydenhuoltonsa järjestämisessä. Laajemmin tietoa projekteistamme löytyy englanniksi blogisivultamme https://el20journey.wordpress.com/.

Matka oli ällistyttävä kokemus minulle ja kerrottavaa riittäisi pienen romaanin verran. Superteekkarin ominaisuudessa haluan nyt siedettävän mittaisen väläyksen matkastani jakamalla teille kuvien avulla seitsemän Meksikossa vahvimmin esiin noussutta ajatusta, ihmetystä tai pointtia.

1. Ystävälliset ja vieraanvaraiset mayat

Heti saavuttuamme kylään pystyimme aistimaan kylän lämpimän ilmapiirin ja kyläläisten ystävällisen ja uteliaan suhtautumisen meihin.

Kaikki kyläläiset ottivat meidät vastaan iloisesti hymyillen huolimatta olemattomasta espanjan kielen taidostamme huolimatta (tai osittain siitä johtuen). Nopeasti opin ainakin sen verran espanjaa, että tuplavokaaleihin tottumattomat paikalliset kuulivat nimeni Paavo muodossa pavo, espanjaksi kalkkuna. No, ainakin nimeni jäi mieleen.

Yleisen lämpimän ilmapiirin ohella etenkin nuoret ja lapset olivat avoimen innostuneita meidän saapumisestamme kylään. Yhteisen kielen puuttuminen ei lannistanut ala-asteikäisiä lapsia tulemasta kerta toisensa jälkeen haastamaan meitä jalkapallo-otteluun. Näin sain itse ensi kertaa todistaa omin silmin sen, kuinka lasten innokkuus ja iloisuus on universaalia ja kaikesta materiasta riippumatonta. Ehkä jopa kaihoten katsoin lasten innokkaita jalkapallopelejä välitunnilla tänä aikana, jona Suomessa välitunnit vietetään yhä useammin älypuhelinten ääressä.

2. Ruoka

Söimme mayakylässä paikallisten kodeissa ja samaa ruokaa kuin hekin. Innostavan autenttista matkailua! Paikalliset ruuat olivat maukkaita, mutta alkoivat jo reilun viikon jälkeen toistaa itseään. Nimiä on monia, mutta ruokalajit erottaa toisistaan karrikoidusti vain taikinalättysen taittelutapa. Pyöreä lätty on taco, rullalle käärittynä se on tortilla ja kertaalleen puolikuun muotoon taitettuna se on empanada tai quesadilla.

Kuvassa on muuten Cancunin kaupungissa syömäni chorizo taco. Taco ei siis meksikolaisessa keittiössä todellakaan ole rapea, keltainen, u-muotoinen maissikuori, vaan pyöreä tasainen lätty. Suomalaisten käsitys meksikolaisesta ruuasta ei siis vastaa meksikolaista käsitystä.

3G-Mäki

Digivallankumous rantautuu hitaasti mutta varmasti maailman joka kolkkaan. Oli käsittämätöntä, että kylässä, jossa kamppaillaan terveydenhuollon järjestämisestä, lähes joka taloudesta löytyi älypuhelin tai useampikin.

Kyllä Suomessakin osataan priorisoida asioita omituisesti, mutta käsittämättömän kyläläisten valinnasta tekee se, ettei kylässä edes ole matkapuhelinverkkoa. Olenkin nyt todella miettinyt älypuhelimen käytön vähentämistä. iPhone on addiktoivuudeltaan tämän kokemuksen perusteella kovien huumeiden kastissa, se aiheuttaa riippuvuutta ihmisille kulttuurista ja matkapuhelinverkosta riippumatta! Pahoin pelkään lasten välituntijalkapallon olevan pian katoavaa kansan perinnettä täälläkin.

Kuvassa on meidän 3G-mäeksi nimeämämme mäki, jonka laella puhelimiin sai kylässäkin 3G-yhteyden. Eivät kyläläiset sinne kyllä mitenkään tungeksineet päivän polttavassa 35℃ kuumuudessa. tulee. Emmekä mekään, sillä suomalaisella liittymällä surffaaminen olisi ollut järjettömän kallista.

4. Coca Cola

Joskus kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Vedenpuutteesta kärsivään kyläänkin saapuu säännöllisesti Coca Cola -auto. Kyseisen firman valmistamat virvokkeet olivat ainoita mitä kylän kioskeilla myytiin. Jotkut brändit todella ovat kaikkialla.

5. Puunhalaaja(t)

Puunhalaaja on puunhalaaja vaikka siesta-aikaan auringossa paahtaisi. Kuten paljastuu kurssinimemme ensimmäisestä sanasta, Sustainable, olimme projektissa kestävän kehityksen asialla. Oli upeaa päästä viemään ympäristöasioiden hallinnan pääaineessa oppimiani metodeja kentälle! Projektimme onnistuikin hienosti: saimme tutkittua kylän vedenlaadun suunnitelmiemme mukaan ja luotua taloudellisia mahdollisuuksia terveydenhuollon järjestämiselle ekoturismikonseptien muodossa.

Todelliseksi luonnonlapseksi ja puunhalaajaksi en kuitenkaan vielä muuttua. Kylmä suihku ämpärillä ja kauhalla sekä nukkuminen paikallisten tavoin riippumatossa olivat toki unohtumattomia, arvokkaita kokemuksia, mutta eivät ne pitkän päälle vastaa haluamaani elämäntapaa.

6. Chemigate Power Bank

Mukana reissussa matkusti tietysti Chemigaten power bank! Matkalla se antoi energiaa kännykälleni aivan kuten minä toivon energisoineeni teitä näissä kahdessatoista Superteekkarin blogissani.

Haikein mielin lasken nyt Superteekkarin viitan harteiltani ja jatkan kohti uusia haasteita. Diplomi-insinöörin tutkinnosta puuttuu enää muutamia kursseja sekä tietysti se suurin ponnistus, diplomityö. Sen aiheena on särkikalojen hyötykäytön tehostaminen. Ottaisin mielelläni vastaan ajatuksia, ideoita tai kokemuksia tältä aihealueelta, jos teiltä, lukijoilta, sattumalta sellaisia löytyisi.

Kiitos vielä tästä vuodesta! Suurkiitos kaikille teille, jotka ovat tekstejäni lukeneet!

 

-Superteekkari
Paavo Vallas